Sitä jotenkin aina luulee välillä olevansa kovinkin aikuinen, mutta toisin käy. Hölmöilen ihan yhtä paljon kuin 10 vuotta sitten, usein vielä pahemminkin. Aina sanotaan, että vanhemmiten viisastuu. Taidan olla todiste siitä, että niin ei vaan käy. Tiskatessa onnistun edelleen kastelemaan niiden astioiden lisäksi itseni ja puolet keittiön lattiasta. Ja pelkkä kävelykin tuottaa vaikeuksia, sääret täynnä kolhuja ja mustelmia, kun aina tulee törmäiltyä pöydän kulmiin tai penkkien reunoihin. Kai se tästä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti